Viidestoista vuosi saapuu lailla jumbojetin.

Pelasta minut ruumasta, sillä en ole tavaraa...

 

Yritän olla juomatta, sillä alkoholi, luonnon kuolema, valon vähyys, lämmön niukkuus ja yksinäisyys ovat minulle kaikki yhdessä hitaasti tappava yhdiste.

On vaikeaa sopeutua lasten häipymiseen maailmalle. Tutut huoneet, hajut, herkistävä tavaroiden paljous... Lasten poismuuttoa voi vaikuttavuudessa ehkä verrata heidän syntymäänsä, avioeroon, parisuhteen loppumiseen, vanhempien kuolemaan, suureen rakkauteen, sen räjätävään alkuun, täyteläiseen jatkoon ja hitaaseen kuolemaan. Vaikka en ollut koskaan mitenkään ripustautunut lapsiini, niin valtavan henkisen tyhjiön he jättivät jälkeensä.

Olav Tapio

Blogin päätoimittaja Alvarin aalloilla Muuramen koetalon rannassa, jossa perimätiedon mukaan Alvar A nakuili ulkomaisten vieraittensa kanssa.

 

Jos katseemme yhtyvät, mihin enää tarvitsen ruumistani?

Miksi Miljoonasade ruikutti marraskuusta? Olisivat fiilistelleet lokakuulla.

Ihastuminen, jota pystyy jatkamaan toistaiseksi vain sähköisesti, muuttuu pikkuhiljaa sähköttömäksi. Pitäisi kohdata ilman sähköjä tai kirjoittaa sähköisen eroottisesti.

Olav Tapio

Keskiviikkona Porvoossa päädyin yllättäen J.Karjalaisen Lännen Jukka -konserttiin. Mahtava kameleontti se mies, ihan positiivisessa mielessä. Kylmät väreet ajelehtivat pitkin selkärankaa, kun trio musisoi. Melkoinen kunnianosoitus amerikansuomalaiselle musiikkiperinteelle.

Olen yrittänyt provosoida netissä seuraaviin kunnalisvaaleihin ehdokkaita kotikuntaani. Saa nähdä.

Olav Tapio

Eilen tein talvikatoksen veneelleni ja tänään lintulaudan ja lämmitin puilla talon. Linnut muistivat vanhan paikan ja viihtyivät. Olenkohan täysin turha ihminen? Väitöskirja ja kirja jäi tekemättä,

Olav Tapio

Yritin vastata jotakin Leenan kommenttiin. Vastaukseni Leenan kommentin perässä.

Huomenna tulee mahtava vuorotteluvapaakorvaus. Jee... Aurinko paistaa Porvoossa ja rakensin talvisuojan puuveneelleni. Melko tyytyväinen elämääni.

Olav Tapio